maanantai 30. maaliskuuta 2015

Jäihin.

Motivaatio nolla ja terveys -100. 

Muutaman kuukauden jatkunut huonovointisuus on nyt yltynyt äärettömäksi väsymykseksi. Vatsa on välillä täysin toimimaton ja välillä taas liiankin rivakka liikkeissään. 
Tuntuu että olisi kuumetta, mittari näyttää aina vaan 37. 

Kauan tätä koitin sietää ja keksin kaikenlaisia syitä mistä nämä johtuu. Mutta nyt kun ihan totisesti meinaa omasta voinnistaan itku tulla, on ilmeisesti aika soittaa lääkärille. 

Sain itselleni lähetteen verikokeisiin, kilpirauhaskoe ja diabetes mm. Myös sydänfilmi otetaan. 

Tuntuu niin hullulta että! 

Nyt luulenkin että projektin saa lykätä hetkeksi jäihin. Ja syödä edes sitä mikä maistuu. 


maanantai 9. maaliskuuta 2015

Ihanaa viikonloppu

Kaiken surun ja kurjuuden keskelle saimme kotiimme parhaan ystäväni, jonka kanssa pötkimme eilen Ideaparkiin hiukan shoppailemaan. 
Täytyy myöntää, etten ihan niin paljon nauttinut ostostelusta kuin ennen. Jotenkin nämä ajatukset vaan pyörii päässä eikä jätä minua rauhaan. 

Sovittiin ystäväni kanssa että nyt tsempataan toisiamme painonpudotuksessa. Tämä aamu käynnistyi puurolla ja isolla vedellä. 
Suunnittelimme koko viikon ruoat valmiiksi ja kävimme kaupassa ostamassa isot määrät ruokaa. Sovittiin myös ruokavuorot. 

Luvassa tälle viikolle:

-Jauhelihakeittoa
-Lihapullat ja perunamuusi
-Kananugetit ja riisi
-Mustapekka-pasta
-Uuniperuna kinkkutäytteellä
-Nakkikeittoa
-Salaattia
-Kanakeittoa

Ystäväni lupasi olla salaattivastaava ja pitää siis huolen siitä että kaapissa on aina salaattipurkki täynnä. 

Minä luonnollisesti hoidan lounaat, koska tarjoan siis hoitolapsillekin ruokaa. 
Päivällistä tehdään sitten yhdessä ja pyrimme siihen että päivällisestä riittäisi joskus myös seuraavan päivän lounaalle. 

Kolme kertaa viikossa on kotijumppa. Salille paristi viikossa. 

Juoksemaan iltaisin kunhan lastenhoito järjestyy. 

Juoksemisenkin luulisi olevan mukavaa kun hankin Ideaparkista itselleni hiukan uusia juoksuvermeitä! 

Näillä mennään! 



lauantai 7. maaliskuuta 2015

Pikapika!

Pikaisia kuulumisia! 

Saan meille kotiin maailman parhaimman ystäväni, jonka kanssa aiomme tsempata! 
Lenkille yhdessä ja sitä rataa. Voisinko olla enää onnellisempi? 

Omat elämänkiemurat on kyllä niin solmussa kuin vaan voi olla ja fyysinen olokin on välillä tosi huono. Koitan silti jaksaa. Pakkohan se on.


1,5 viikon päästä on väliarvio painonhallintaryhmän kanssa ja hahhahhaa kun voikin huvittaa se, että grammaakaan en ole kyllä pois saanut. Mutta jos hiukan koittas niin saattas jonkun muutaman kilon karistaa pois siihen mennessä. 

Loppuun vielä, tämä kaikki tosiaan on ihan vain itsestä kiinni, mutta minkäs sitten teet kun ulkopuoliset asiat sotkevat mielialaa ja suklaa se vaan on se paras lohduke. 

maanantai 23. helmikuuta 2015

Perstikkaa!


Elämä heittelee ihan perstikkaa ja koko ajan voisi vain hivuttautua lähemmäs herkkuja ja mennä sillä tunnesyömisellä elämässä eteenpäin. 
Peli ei ole vielä menetetty. Mutta nyt jos koskaan on aika taas ryhdistäytyä. 



Ruokavalio alkaa aamupalan osalta olla kunnossa. Kuvassa näkyy perinteinen aamupala. Noin 300 kcal about. 

Lounaskin pysyy suhteellisen hyvänä. Lautasmalli on kohdillaan. Petrausta kaipaa päivällinen ja iltapala, sekä välipala.

Latasin tänään puhelimeen kalorilaskurin, joka auttaa hiukan. On hauska seurata, mitä päivän aikana suustaan lykkää sisään. 

Meinasin että tämän viikon pidän ekstra-tiukkana syömisen suhteen, mutta luulen että metsään meni. Ja onhan nyt vasta kuitenkin maanantai ja ehtoopuoli. (Perkele!) 


Jos jotain pahaa niin myös jotain hyvääkin. Tavoitetakki number one mahtuu päälle, kiinni ja näyttääkin ihan kivalta. 
Myös muutamat farkut sopii jalkaan, vaikkei mukavilta vielä tunnu jalassa. 

 
Vaakalla en taida uskaltaa käydä. Viikonloppu meni herkutellessa ravintolassa ja kotisohvalla. Ja siis aivan liikaa ja nyt tuntuu siltä että putki on jäänyt päälle, enkä vaan pysty jättämään kaapissa lojuvia herkkuja rauhaan. 

Olen makeanhimoissani kokeillut maustaa vettä ja juoda sitä, saadakseni vatsaan täydennystä. 

Viime viikko meni syömisten ja liikunnan osalta melko mallikkaasti. Treenailin paljon kotona ja kävin kahdesti juoksemassa. Juokseminen on parasta! 

Nämä tunnelmat, moro! 


sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Uusi startti!

Pienen tauon jälkeen on taas hyvä skarpata. 
Enkä minä mitään ihan lopullista sortumista herkkuihin tässä välissä edes tehnyt. Liikaa huolia, murheita, jotka saivat herkuttelemaan hieman enemmän.

Vaaka näyttää 81,5 kg ja tästä sitä taas aletaan pinnistää. 

Painonhallintakurssi on ollut mahtava kokemus. Ainakin kerran viikossa on päässyt tekemään kunnon hikiliikuntaa ohjattuna. Olen saanut paljon hyvää tietoa ravinnosta ja liikunnasta. 


Tämänhetkinen kroppa näyttää tuolta ^. 

Nyt on taas maanantai ja kuten kaikki jojoilijat tietää, niin parhain päivä aloittaa jälleen elämänsä ryhdistäminen. 

Laadin itselleni tavoitteen; 

- 2xvko reipas kävely sauvoilla tai kävely+juoksu
- 1xvko kuntosali
- 3xvko kotitreenit 

Kuulostaa ihan liialta siihen nähden mitä minulla olisi aikaa, mutta kun vain hyvin järjestää niin eiköhän tää onnistu! Tahtoa se vaatii! 

Hyvää maanantaita! 



maanantai 19. tammikuuta 2015

Sairastelua ja suunnitelmia

Viime viikko vierähti suurimmaksi osaksi ihan järkyttävästä olosta kärsiessä. 
Keskiviikkona menin aamulla jo ihan valkoiseksi ja vatsa oli sekaisin. Torstai ja perjantai oli pelkkää sohvalla löhöämistä. Päässä oli outo paine vain oikealla puolella. Ja toki aloin jo epäillä kaikkia niitä pahimpia juttuja ja Googlettelu oireesta ei ainakaan helpottanut oloa. Iltaisin nousi lämpö ja koko päivän oksetti. En kuitenkaan oksentanut missään vaiheessa. 

Perjantaina oli pakko lähteä päivystykseen kun alkoi huimata. Ja lääkäri totesi, että luultavasti on niska-hartiaseutu jumissa. Sain särkylääkettä, joka ei kyllä auttanut. 



Vielä eilenkin olo oli surkea ja päässä vilisee vain ajatus siitä, että on alkamassa uusi viikko ja hoitolasten on tultava hoitoon. 
Kaupassa ollessa tajusin yhtäkkiä, kun kielellä kosketin hammasta jossa on reikä, että piru vie, hampaastahan tämä kaikki johtuukin!! 

Nyt on sitten hammaslääkärille aika varattu ja vakaa uskomus on se, että juurihoitoa luvassa minulle! NAMS! 

Viikonloppuna kävin henkilökohtaisessa tapaamisessa painonhallintaryhmän vetäjän kanssa. Keskusteltiin ravinnosta ja tutkittiin minun ruokapäiväkirjaa. 
Ja tapaamiseen kuului myös kehonkoostumusmittaus, jota hiukan jännitin. 
Kaikki meni kuitenkin hyvin. BMI on taivaissa ja sitä lähdetään nyt pudottamaan. Ruokavaliota on syytä hiukan tarkentaa ja minun täytyisi lisätä kalorimäärää lämpimillä aterioilla, jotta kroppani ei kävisi säästöliekillä. Tällä hetkellä siis syön vähemmän mitä kulutan, aivan kuten kuuluukin, mutta kalorimäärä jää päivän tavoitteesta melko paljon vaille. 



Suunnitelmana on myös lisätä liikuntaa. Pystyisin treenaamaan 2-3 kertaa töitteni ja kotihommien lomassa. Pyrin käymään kerran viikossa kuntosalilla ja kerran viikossa jossain ryhmäliikunnassa. Lisänä näihin pohdin lenkkeilyä ja kotona tehtävää lihaskuntoharjoitusta. 

Vaaka näyttää noin 81 kiloa, jouluherkut on tippuneet pois kyydistä, JES! 



tiistai 30. joulukuuta 2014

Jouluturvokki


Jouluähky on ehkä juuri selätetty. Vietän edelleen lomaa ja tämä on niin ihanaa elämää kun saa omien lasten kanssa touhuilla ja ulkoilla. Saadaan nukkua pitkään ja syödä sellaisia pitkiä aamiaisia. 



Oman projektin saralla olen jälleen hiukan hukassa. Paino näyttää joulun jälkeen lähes kolme kiloa enemmän kuin ennen joulua. Bläh! Ja tämä tietysti olisi helppo ratkaista kun vaan joisi vettä ja söisi kunnolla. 

Kannoin juuri kaapista pois isoiksi jääneitä vaatteita. Nyt mulla on parit housut ja muutama arkipaita käytettäväksi. Vaatinee shoppailua? 



En edes muista koska olen ollut viimeksi salilla. Kotitreenitkin on jääneet väliin, kun ei ole huvittanut kaikken perhesotkujen takia. Kaikki lähtee omasta päästä ja täytyisi vaan saada se fiilis takaisin, jotta tämä homma jatkuisi. 
Onneksi joulupukki toi lahjaksi Polarin Loopin ja sitä täällä jo isännän kanssa  seurataan ahkerasti, kumpi saa enempi kaloreita kulutettua päivän aikana ja kumpi on ollut aktiivisempi. 
Viikko vielä ja pääsen ystäväni vetämään painonpudotus-ryhmään! Jospa sieltä saisi sitä motivaatiota. 

Eilen pidettiin naapurin rouvan kanssa pienet vohvelikestit. Lapset saivat vohveleita, kermavaahtoa ja mansikkakastiketta. 
Meille äideille paistoin proteiinipannarit ja kyytipojaksi täysin kaloritonta karamellikastiketta ja mansikkakastiketta. Ja oli hyvää! 


Näihin tunnelmiin! Uusi vuosi jo ihan nurkalla, tuoko se kiloja vai pudotuksen iloja? Se jää nähtäväksi!