lauantai 7. maaliskuuta 2015

Pikapika!

Pikaisia kuulumisia! 

Saan meille kotiin maailman parhaimman ystäväni, jonka kanssa aiomme tsempata! 
Lenkille yhdessä ja sitä rataa. Voisinko olla enää onnellisempi? 

Omat elämänkiemurat on kyllä niin solmussa kuin vaan voi olla ja fyysinen olokin on välillä tosi huono. Koitan silti jaksaa. Pakkohan se on.


1,5 viikon päästä on väliarvio painonhallintaryhmän kanssa ja hahhahhaa kun voikin huvittaa se, että grammaakaan en ole kyllä pois saanut. Mutta jos hiukan koittas niin saattas jonkun muutaman kilon karistaa pois siihen mennessä. 

Loppuun vielä, tämä kaikki tosiaan on ihan vain itsestä kiinni, mutta minkäs sitten teet kun ulkopuoliset asiat sotkevat mielialaa ja suklaa se vaan on se paras lohduke. 

1 kommentti:

  1. Minä olisin iloinen, jos lenkkiseuraa saisin. Olisi ystävä/kaveri, joka houkuttelisi lenkille mukaan. Itse yritän kotona edes jumppailla..

    VastaaPoista